Suomen suurlähettiläs Sinikka Antila tarkasti Afrikan kehityspankin tukemia maataloushankkeita Sambiassa. Sambian hallitus haluaa kehittää maan maataloustuotantoa ja samalla nostaa maaseudun asukkaat pois köyhyydestä.
Suomen Sambian suurlähettiläs Sinikka Antila kiersi tammikuun lopussa menneitä ja käynnissä olevia Afrikan kehityspankin rahoittamia hankkeita Mazabukassa, Etelä-Sambiassa. Seuranaan Antilalla oli Afrikan kehityspankin Sambian maatoimiston päällikkö Freddie Kwesiga ja Sambian maatalous- ja osuuskuntaministeriön kansliapäällikkö Abednego Banda.
Kierrokseen kuului menestyksekäs sokerinviljelyhanke, joka sai alkunsa jo 1980 Afrikan kehityspankin rahoituksella. Hankkeessa on mukana 161 pienviljelijää, joista 35 on naisia. He viljelevät yli tuhannen hehtaarin osuutta 2 150 hehtaarin maasta, jota hallinnoi Kaleya-osuuskunta.
Osuuskunta tuottaa vuodessa 200 000 tonnia sokeria, joka myydään yksityiselle sokeriyritykselle. Yrityksen omistaa suuri sokerintuottaja Illovo, joka toimittaa sokeria alueellisesti sekä Euroopan unionin jäsenmaille ja on listautunut Lusakan pörssiin.
Vuonna 2000 Afrikan kehityspankki myönsi Sambialle yli 5 miljoonan euron lainan ja noin 700 000 euron avustuksen kuuden kasteluhankkeen rahoittamiseen (Small Scale Irrigation Project, SIP). Hankkeet perustuvat Kaleyan hyväksi todettuun pienviljelijämalliin. Suurlähettilään seurue kävi katsomassa SIP:n yhden hankkeen, Nega Negan, toteutumista.
Kehityspankin tuen oli suunniteltu jatkuvan kesäkuuhun 2009 asti, mutta rahan puutteen vuoksi hanketta ei saatu päätökseen. Suomi on myöntänyt Nega Negan ja kolmen muun hankkeen loppuun viemiseksi 10 miljoonaa euroa, jotka kanavoidaan kehityspankin hallinnoiman rahaston kautta.
Sambian hallitus yrittää monipuolistaa maan kuparintuotantoon nojaavaa taloutta kehittämällä maataloutta. Samalla se haluaa myös nostaa maan väestön ja etenkin maaseudun asukkaat pois köyhyydestä nauttimaan korkeammasta tulotasosta.
Sambian hallitus ilmaisi edustajansa kautta kiitollisuutensa Suomen antamasta tuesta maan maatalousinfrastruktuurin kehittämiseksi.
Lähde: Afrikan kehityspankki
Päivitetty 1.3.2010
