Suomen ja Sambian väliset suhteet ovat vakaat ja hyvät. Pohjan vakaille kahdenvälisille suhteille on luonut osaltaan historia ja siinä etenkin Suomen tuki eteläisen Afrikan vapautusliikkeille, diplomaattisuhteiden solmiminen Sambian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1968 ja Suomen Sambialle antama pitkäaikaiseen sitoumukseen perustuva kehitysyhteistyö.
Hyvistä suhteista kertoo maiden keskinäinen vierailuvaihto. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Sambiassa vuonna 2009 yritysvaltuuskunnan kanssa. Edellisen kerran ulkomaankauppaministeri, nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi vieraili yritysvaltuuskunnan kanssa loppuvuodesta 2006. Sambian ulkoministeri Kabinga Pande vieraili Suomessa syksyllä 2007. Presidentti Mwanawasan piti vierailla Suomessa syksyssä 2008, mutta vierailu peruuntui hänen kuolemansa takia.
Sambian ympäristö-, turismi- ja luonnonvaraministeri Catherine Namugala vieraili Suomessa toukokuun 2010 lopussa ympäristöministeri Paula Lehtomäen kutsusta Suomen ja Sambian ympäristöministeriöiden institutionaalisen yhteistyön puitteissa. Ministerin mukana saapui metsäsektorin valtuuskunta, joka tutustui vierailun aikana suomalaiseen metsäpolitiikkaan, puunkorjuuseen, jatkojalostukseen ja yksityiseen metsänhoitoon. Suomi koordinoi Sambiassa ympäristösektorin yhteistyötä.
Samaan aikaan toukokuussa 2010 käytiin Suomen ja Sambian kahdenväliset yhteistyöneuvottelut Lusakassa. Neuvotteluissa keskusteltiin yleisesti Suomen ja Sambian välisistä suhteista, johon kuuluvat poliittiset asiat, kaupallis-taloudelliset suhteet, kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Suomen valtuuskuntaa johti alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde. Sambian puolelta neuvotteluja johti valtiovarainministeri Situmbeko Musokotwane. Keskusteluja käytiin myös kauppa- ja teollisuusministeri Felix Mutatin ja ulkoministeriön vt. valtiosihteeri Alfred Chundan kanssa.
Suomen ja Sambian kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä pyritään aktiivisesti kehittämään ja kartoittamaan uusia liikekumppanuus-, teknologiansiirto ja sijoitusmahdollisuuksia. Suomen vienti Sambiaan oli vuonna 2009 7,3 miljoonaa euroa. Vastaavasti tuonti Sambiasta oli 0,4 miljoonaa euroa. Vienti koostui pääasiassa koneista ja laitteista kaivoksille ja tuontituotteet olivat pääasiassamaataloustuotteita erityisesti kahvia ja sokeria.
Vaikka suomalaisten yritysten toiminta Sambiassa on ollut vähäistä, suomalaisten yritysten kiinnostus Sambiaan on lisääntynyt ja kasvupotentiaalia on valtavasti. Kiinnostavia alueita ovat metsänhoito, puunjalostus, uusiutuva energia, ICT, puhdas teknologia ja tuonninedistämisen puolella esimerkiksi kuivatut hedelmät, pähkinät, kahvi ja sokeri.
Vuodesta 2004 Sambian hallitus on toimeenpannut laajaa uudistusohjelmaa yksityissektorin toimintaedellytysten parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi. Lisäksi Sambian hallitus ja keskuspankki ovat onnistuneesti vakauttaneet maan rahoitusjärjestelmän.
Suhteet Sambiaan ovat perustuneet suurelta osin kehitysyhteistyöhön. Sambia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pääyhteistyömaista. Suomen kehitysyhteistyö tukee Sambian kansallisen kehityssuunnitelman toteutusta. Valmistumassa on kuudes kehityssuunnitelma, joka kattaa vuodet 2011–2014.
Tarkoituksena on syventää ja laajentaa kumppanuutta yhteistyön pääsektoreilla, jotka ovat ympäristö- ja luonnonvarat, yksityisen sektorin kehittäminen sekä maatalous ja maaseudun kehittäminen. Myös yhteistyön tuloksellisuus, toimiva demokratia, hyvä hallinto ja oikeusvaltiokehitys sekä korruption vastainen taistelu muodostavat yhteistyön ytimen.
Edustusto tukee sambialaisia hyödyttäviä kulttuurihankkeita paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) avulla. Tuen tavoite on vahvistaa maan kulttuuri-identiteettiä ja vaalia maan historiallisesti merkittävää kulttuuriperintöä. Tuen kohteita ovat olleet esimerkiksi teatteri, kuvataide, kansalliset arkistot ja elokuvatoiminta.
Sambian ja Suomen kulttuuriyhteistyötä edistetään myös ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kulttuurivaihtomäärärahan turvin. . Määräraha voivat saada suomalais-sambialaiset kulttuuri- ja media-alan yhteistyöhankkeet.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa tuetaan CIMO Pohjoinen-Etelä-Etelä vaihto-ohjelman tai instituutioiden välisen yhteistyön avulla. . Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestötuen avulla voidaan tukea suomalaisten ja sambialaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöhankkeita.
